Blogi: Kolmiulotteisuus - hypeilmiökö vai tavoiteltavaa tulevaisuutta?

Tarinan mukaan Pohjanmaan Ylistarossa on pelto, jolta käsin voi hyvällä säällä nähdä seitsemän kirkon tornit. Meille tasamaan kasvateille rakennus muodostaakin paikallisesti merkittävän vertikaalipoikkeaman.

Paikkatieto ei alana ole säästynyt hypeilmiöltä. 3D, big data, älykkäät kaupungit, linkitetty tieto, lisätty todellisuus, virtuaalitodellisuus ja esineiden internet, muiden muassa, ovat tämän hetken trendisanoja, joihin paikkaan sidottu tieto liittyy. Ennustaminen on tunnetusti vaikeaa, ja erityisen vaikeaa on tulevaisuuden ennustaminen. Hypeilmiöistä osa hiipuu pois, joku toteutuu, kuten on ennakoitu, ja jokunen saattaa nousta ennakoitua suurempaan rooliin ennakoitua aiemmin.

Gartnerin hypekäyrä
Gartnerin hypekäyrä.

Vannoutunut fotogrammetrikko mainitsee tässä vaiheessa, että kuvilta on mitattu maailmaa kolmiulotteisesti jo yli sata vuotta ja 3D-kaupunkimalleja on tehty pidempäänkin - muun muassa pahvista ja kipsistä.


Antonin Langweil teki Prahan keskustasta 3D-mallin vuosina 1826 - 1837.

Voisimmekin ajatella olevamme 3D-mallinnuksen hypekäyrällä ja tukevasti käytännön tekemisen puolella. Osittain näin onkin, mutta viimeisen 10 vuoden aikana teknologian kehitys, standardointi ja uudet käyttötarpeet ovat muokanneet kenttää rajusti.

Kolmiulotteisen tiedon kasvu on lisännyt yhteiskäyttöisyyden vaatimuksia

Laserkeilauksen, tietokonenäkömenetelmien ja kasvavan laskentatehon ansiosta reaalimaailman mittaaminen ja mallintaminen kolmiulotteisesti on muuttunut kustannustehokkaammaksi, nopeammaksi ja ylipäänsä mahdolliseksi laajoilla alueilla. Tarjonta lisää kysyntää; tiedonkeruun helpottuminen on kasvattanut 3D-tiedon käyttöä valtavasti.

Kun aineistoa alkaa liikkumaan tuottajilta käyttäjille ja sovelluksesta sovellukseen, nousee tiedon yhteiskäyttöisyys välittömästi suureen rooliin. Saksassa käynnistyi yhteisen 3D-paikkatiedon tiedonsiirtoformaatin kehitystyö vuosituhannen alkuvuosina. Työn hedelmänä syntyi CityGML, jonka ensimmäinen virallinen versio julkaistiin 2008. CityGML-muodossa voidaan siirtää kolmiulotteista tietoa rakennusten lisäksi mm. liikenneverkosta ja kaupunkikalusteista. OGC (Open Geospatial Consortium) on jatkanut CityGML:n ylläpitoa, ja parhaillaan on versioon 3.0 tähtäävä kehitys käynnissä.

Yhteisen tiedonsiirron tietomallin käyttö mahdollistaa eri kaupunkien ja eri maiden 3D-aineistojen käyttämisen samoissa prosesseissa ja samoilla sovelluksilla. 3D-kaupunkimalleja onkin ryhdytty käyttämään visuaalisen tarkastelun lisäksi monissa laskennallisissa sovelluksissa. Olipa kyse sitten aurinkoenergiapotentiaalin laskemista rakennuksille tai kaupungin detaljituuliolojen selvittämisessä, tarjoaa 3D-rakennustieto algoritmeille mainiota pureskeltavaa.


Otaniemen rakennuksia CityGML Level of Detail 2:n mukaisesti mallinnettuna.

Suomessakin nojataan tulevaisuudessa CityGML:ään. Kansallisen maastotietokannan (KMTK) rakennustietojen lisäksi Kuntaliiton ja buildingSmart Finlandin 3D-kaupunkimalli -työryhmä suosittelee CityGML:n käyttämistä kaupunkimallien tiedonsiirtoformaattina.

Kaupunkimallinnusprojekteja on käynnissä ja ensimmäiset suomalaiset CityGML-aineistot tulevat saataville syksyllä. Seuraavaksi pallo siirtyy tiedon käyttäjille ja hyödyntäjille. Vaikka vanhan maanmittarien sananlaskun mukaan ei ole tärkeää mitä mitataan, kunhan mitataan, on tärkeää, että me tiedontuottajat tuotamme tietoa, joka hyödyttää tiedon janoajia yhteiskunnan eri sektoreilla.

Kutsummekin kaikki mukaan kokeilemaan ja kehittämään 3D-rakennusmalleja ja niiden pohjalta rakennettavia palveluita ja sovelluksia - vaikkapa sitten selvittämään sitä, voisiko kirjoituksen alun tarinalla olla todenperää.

Anssi Krooks
KMTK:n Rakennukset-pilotin projektipäällikkö

Lisää uusi kommentti

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.