Blogi: Korkeuskäyrien kertomaa

Maastotietokanta ei ole maastotietokanta ilman korkeustietoa. Sanasta maasto tulee monelle nopeasti mieleen maanpinnan korkeudet, koska maasto hahmottuu, ja siellä toimitaan paljolti korkeuksien ehdoilla. Miellämme helposti korkeuksiin perustuvia maisematyyppejä ja niihin liittyviä yksittäisiäkin kohteita, kuten Lapin tunturit, Itä-Suomen vaarat ja Pohjanmaan lakeudet.

Rankan työpäivän jälkeen kotiin on mukava pyöräillä tasaista reittiä, vaikka reitti olisikin hiukan pidempi. Näkötorni kannattaa rakentaa jo valmiiksi korkealle paikalle. Korkeussuhteita kuvaava topografinen informaatio on maastotiedon lujaa perustaa ja korkeuksien karttaesitykset monen pienemmän ja suuremman päätöksen pohjana.

Kätevät korkeuskäyrät

Korkeuskäyrät tunnetaan korkeuden kartografisena esitysmuotona kaukaa renessanssiajoilta, ja ne ovat kestäneet kaikki kartografisen teknologian murrokset aina nykyiseen tietotekniikkaan saakka.

Korkeuskäyriä on hyödyllistä piirtää paitsi paperille, myös ruuduille ja 3D-esityksiin vuorovaikutteisissakin muodoissa, koska ne tiivistävät jatkuvan korkeuspinnan tiiviin informatiiviseen viivamuotoon. Kartalla jää tilaa esittää runsaasti muutakin, joten kartan lukijalle voidaan viestiä tehokkaasti halutuista kohteista ja niiden suhteista korkeuteen.

Korkeuskäyrät ovat käteviä myös korkeuksien vertailussa, niitä käyttäen kun voi laskea helposti korkeuseroja ja vertailla kaukaistenkin paikkojen korkeuslukemia.

Havainnollisia käyriä automaattisesti

Kansallista maastotietokantaa kehitettäessä on lähdetty uudistamaan myös Maanmittauslaitoksen korkeuskäyrien maanlaajuista tuotantoa Suomessa. KMTK-Yleistys -projekti on rakentanut korkeuskäyrien automaattiseksi muodostamiseksi pilottijärjestelmän, jolla käyriä voidaan tuottaa lähtien Maanmittauslaitoksen Korkeusmalli 2:sta.

Projektissa määriteltiin korkeuskäyrien keskeisiksi tavoitelluiksi ominaisuuksiksi maastovastaavuus, sujuva luettavuus sekä kuvauksen yhtenäisyys ja luotettavuus erilaisten maastojen välillä. Kaksi jälkimmäistä ominaisuutta muodostavat automaattisen korkeuskäyrätuotannon suurimmat haasteet, koska suoraan korkeusmallilta lasketut, niin sanotut numeeriset korkeuskäyrät mutkittelevat korkeusmallin tarkkojen lukuarvojen mukaan tarpeettoman yksityiskohtaisesti, erityisesti tasaisilla alueilla. Käyrien pikkutarkka kiemurtelu ei yleensä ole lukijalle tarpeen, vaan hän haluaa nähdä ennen kaikkea maaston suurisuuntaisempia muotoja ja kokonaisia maastokohteita.

Projektissa päädyttiinkin ratkaisuun, jossa korkeusmallia suodatetaan pehmeämmäksi riippuen maaston yksityiskohtaisuuden tasosta, jolloin korkeuskäyristä saadaan yhtä aikaa sujuvasti kaareutuvia ja maaston luonteen huomioivia.

Kantaa kohti

KMTK-Yleistys-projektin luomaa käyräratkaisua ja siihen liittyviä kuvia voi tarkastella tarkemmin avoimessa tieteellisessä tutkimusartikkelissa, joka on julkaistu liittyen heinäkuussa Washingtonissa järjestettävään ICC-konferenssiin. Seuraavana tähtäimessä on ratkaisun vieminen tuotannollista käyttöä kohti ja muun muassa tietokannan päivitysprosessien kehittäminen.

Pyry Kettunen
KMTK-Yleistys-projektin projektipäällikkö

Lisää uusi kommentti

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.