Blogi: Tulee mieleen murkkupesä

En oikeasti tiedä miten murkkupesän rakentamisen joukkoäly toimii, mutta kun murkkupesää katselee mökin pihalla kesällä päältäpäin, se näyttää minusta osittain kaaokselta. ”Osittain” siksi, että aika nopeasti siellä havaitsee järjestystä.

Meillä oli viime viikolla Kansallinen maastotietokanta (KMTK) -hankkeen ohjausryhmän kokous ja KMTK-hankkeen hankeryhmän kokous. Niistä se mökkipihan murkkupesä tuli pinnistelemättä mieleen.

Ohjausryhmä on porukka joka vahtii, että ympäröivä yhteiskunta otetaan hankkeessa huomioon ja että KMTK on joka vaiheessa ajan hermolla. Hankeryhmän hommiin kuuluu pitää huolta siitä, että KMTK-hankkeen projektit ja työpaketit etenevät siten kuin on suunniteltu. Ja jos eivät etene, niin mahdollistaa tilanteen korjaaminen.

Neljän projektin ja seitsemän työpaketin tilanne

Hankeryhmän kokouksessa käytiin läpi neljän projektin ja seitsemän työpaketin asioita. Siinä selvisi konkreettisesti, miten monenlaisia rakennustarvikkeita KMTK-kekoon tarvitaan ja miten monenlaista osaamista sen rakentamiseen tarvitaan. Osittaisen kaaosmaisuuden tunne ei ollut kaukana.

Tässä muutamia hankkeen projekteja koskevia huomioita hankeryhmän kokouksesta:

Mitenkään erityisen yllättävää ei ole, että Kansallisen maastotietokannan rakennukset -projektissa on kohdattu ongelmia. Sehän on hankkeen ensimmäinen projekti, joka sovittelee yhteistä tietomallia kuntien kantakartan ja maastotietokannan aineistoille noiden aineistojen kohdemallien eroista huolimatta. Rakennuksissa kohdemallien erot eivät ole ongelmallisia, mutta esimerkiksi rakenteissa ilmenee suuriakin eroja. Kuntaliiton KM3D-hankkeen kanssa projektissa ollaan samoilla linjoilla rakennusten 3D-mallinnusohjeessa.

Laatu-projekti on edennyt sujuvasti. Se on päässyt aloittamaan ilma- ja ortokuvien sekä korkeusmallien laatukäsikirjoista, ja molemmat ovat lähes valmiita. Näissä haasteita on selvästi vähemmän kuin erityisesti maastotietokohteiden laatukäsikirjassa. Maastotietokohteiden tietomallinnus on vielä pahasti vaiheessa, mikä haittaa merkittävästi niitä koskevan laatukäsikirjan tekemistä.

Hankkeen ensimmäinen työnsä jo päättänyt projekti KMTK-MaastoID hyväksyttiin hankeryhmässä valmiiksi. Projektissa saatiin vietyä merkittävästi eteenpäin ajattelua siitä, miten saavutetaan osittain haasteellinenkin tavoite tuottaa maastotietokohteille pysyvät tunnukset. Tässäkin projektissa lopputulokseen vaikutti luonnollisesti vasta tekeillä oleva KMTK:n tietomalli. Projektin loppuraportti on KMTK-verkkosivuilla asiasta kiinnostuneille.

Ketterä toimintamalli ainoa mahdollinen

Joku voi ihmetellä, miksi hanketta viedään eteenpäin niin, että projekteja ja työpaketteja käynnistetään, vaikka kaikkia niiden työhön vaikuttavia tietoja ei ole vielä olemassa. Tämä ketterän kehityksen toimintamalli on koettu ainoaksi mahdolliseksi, koska käytettävissä oleva aika on rajallinen monessakin mielessä: Jos tekisimme ensin perinteiseen tyyliin valmiiksi huolelliset määrittelyt kaikista tarvittavista asioista, siihen menisi vuosia. Toteutustyöt tekisimme sitten jo vanhentuneilla spekseillä.

Hankkeen onnistumista seurataan. Teemme syksyllä 2016 perusteellisen arvion siitä, olemmeko onnistuneet etenemään tuloksellisesti valitsemallamme tiellä.

Kari-Pekka Karlsson
Hankkeen sihteeri

Lisää uusi kommentti

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.