KMTK-PysyväID

Mitä syntyi?

Projektissa testattiin KMTK:ssa käyttöön otettavien pysyvien tunnusten toimintaa käytännössä. Tätä varten rakennettiin KMTK-pilottiympäristö sisältäen tietokannan ja sen hallintaan tarvittavat sovelluskomponentit, ylläpitorajapintapalvelut, muutostietopalvelun sekä RDF-tietokannan ja tätä hyödyntävän linkitetyn tiedon palvelun.

Tietokantaa rakennettiin KAMARA-projektilta saatujen rakennusaineistojen sekä Kohdemalli-työpaketin määrittelemän Rakennukset-kohdemallin pohjalta. Ainoastaan Rakennukset-teeman osalta päästiin vuoden aikana määrittelyjen osalta siihen pisteeseen, että tietokantaratkaisun pilotointi oli mahdollista. Rakennukset-teeman tietomallin suunnittelussa erityisesti 3D-aineistojen huomiointi aiheutti haasteita. Valmista CityGML-standardiin pohjautuvaa tietokantaratkaisua testattiin, mutta se todettiin projektin kuluessa liian raskaaksi KMTK:n tarpeisiin. Näin ollen tehtiin oma PostGIS-tietokantatoteutus, jonka päälle toteutettiin mm. pysyvien tunnusten ja kohteiden elinkaaren hallintaan tarvittavat ohjelmistokomponentit.

Ylläpitorajapintapalvelut toteutettiin REST-tyyppisinä ratkaisuina. Näiden rajapintapalvelujen kautta tiedon tuottaja voi lisätä, muokata ja poistaa kohteita KMTK:ssa. Rajapintapalvelujen kautta voidaan kohteita hallita KMTK:ssa yksittäin tai isompina erinä. Muutostietopalvelun kautta välitetään käyttäjille tieto KMTK:ssa tapahtuneista muutoksista. Muutostietopalvelua hyödyntävän käyttäjän ei siis tarvitse ladata koko tietomassaa uudelleen pitääkseen tiedot ajan tasalla omassa järjestelmässään. Riittää, että käyttäjä seuraa muutostietopalvelun tarjoamia muutossyötteitä ja päivittää niissä mainitut muuttuneet kohteet.

Linkitetyn tiedon osalta pilotoitiin RDF-tuotetietokannan luontia toteutetusta Rakennukset-ylläpitotietokannasta. Muunnos tietomallien välillä onnistui ja tiedon tarjoaminen tässä muodossa mahdollistaa paikkatiedon sulauttamisen tehokkaammin osaksi muuta internetin tietosisältöä. Käyttäjän syöttäessä KMTK-kohteen pysyvän ID:n selaimeen aukeaa kohdetta havainnollistava HTML-sivu, jossa sama tieto on tarjolla myös useissa koneluettavissa formaateissa. Näin mahdollistetaan KMTK-tietojen linkittäminen helposti osaksi ihmisille tai koneille luettavaksi tarjottavaa tietosisältöä.

Arvio projektin onnistumisesta

Kokonaisuutena projekti onnistui hyvin ja saatiin käsitys teknologioista, joiden avulla KMTK:aa voidaan lähteä toteuttamaan. Ketterällä sovelluskehityksellä pystyttiin vastaamaan jatkuvasti muuttuvien määrittelyjen aiheuttamiin haasteisiin. Pilotin tuloksiin pohjautuen lähdetään rakentamaan tuotantokelpoista KMTK-Rakennukset -tietokantaratkaisua vuoden 2017 alussa starttaavassa Tietokanta-projektissa.

Tämä projekti pilotoi Kansallisen maastotietokannan tarvitseman pysyvän tunnuksen toteutusta. Projekti perustuu tätä projektia edeltäneeseen KMTK-MaastoID-määrittelyprojektiin. Pilotoinnissa käytetään Kansallisen maastotietokannan rakennukset -projektin tuottamia testiaineistoja. Projektille siirrettiin maaliskuussa 2016 Kohdemalli-työpaketista rakennusten ja tarvittaessa joidenkin muiden MaastoID-projektin pilotoinnissaan tarvitsemien KMTK:n sisältämien tietojen tietomallin tuottaminen.

Millä aikataululla?

Projekti alkoi vuoden 2016 tammikuussa ja sen toimiaika päättyi vuoden 2016 lopussa.

Lisätietoja

Projektipäällikkö Kai Koistinen, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi     

Tilannekatsaus 09/2016:

Nyt kun projekti on ollut käynnissä jo jonkin aikaa, miten omin sanoin lyhyesti kuvaisit vetämäsi projektin tavoitteet?

PysyväID-pilottiprojektin tavoitteena on testata KMTK:n ja ennen kaikkea KMTK:ssa käyttöön otettavien pysyvien tunnusten toimintaa käytännössä.

Projekti pohjautuu vuonna 2015 toimineen PysyväID-määrittelyprojektin tuloksiin, joiden toimivuutta käytännössä testataan KAMARA-projektin tuottamilla testiaineistoilla. Pilottia rakennetaan Scrum-kehittäjätiimin voimin vuoden 2016 loppuun asti, ja tuolloin ollaan viisaampia siitä, millä tekniikoilla KMTK:ta voidaan lähteä toteuttamaan.

Näetkö että jokin tai jotkin projektin tavoitteista ovat muuttuneet alkuperäisestä?

Jo projektin alkuvaiheessa selvisi, etteivät tavoitteet rajoitu pelkästään PysyväID-konseptin pilotointiin. Paljon joudutaan keskittymään myös yleisemmällä tasolla KMTK:n vaatimiin tietomalli- ja tietokantaratkaisuihin. Samalla luodaan pohjaa tuleville KMTK-sovelluskehitysprojekteille.

Mitkä olivat suurimmat aikaansaadut päätökset tai (osa-)tavoitteet/työt ennen kesälomia?

Sovelluskehitys saatiin polkaistua käyntiin maaliskuun loppupuolella, ja tuloksia alkoi syntyä heti nopealla tahdilla. Saatua rakennusaineistoa vietiin tietokantaan ja kannan päälle rakennettiin pysyvien tunnusten hallinnointiin ja aineistopäivityksissä tapahtuvien muutosten tunnistamiseen tarvittavaa logiikkaa.

Järjestelmä tunnistaa kaikki KMTK:hon tehdyt muutokset ja välittää tiedon muutostapahtumista asiakkaille tapahtumalokin muodossa. KMTK-aineiston ylläpitäminen ajantasaisena asiakkaan omassa järjestelmässä ei siis vaadi koko aineiston uudelleen lataamista, vaan omaan järjestelmään ladattu aineisto voidaan päivittää tapahtumalokiin kirjattujen muutostapahtumien avulla.

Jäikö jokin tietty asia askarruttamaan kesän ajaksi?

Viimeiseksi ennen kesälomille siirtymistä pohdittiin pilottiin valitun tietokantaratkaisun soveltuvuutta KMTK:n tarpeisiin. Pilotissa on käytössä 3DCityDB-tietokanta, jonka rakenne pohjautuu vahvasti CityGML-tietomalliin. KMTK:n kohdemallit eivät ole täysin CityGML-yhteensopivia, joten CityGML-mallia joudutaan vähintäänkin laajentamaan KMTK:ta varten. Testailujen tuloksia käsiteltiin lomien jälkeen hankeryhmässä ja päädyttiin jatkamaan pilotoinnissa samoilla ratkaisuilla kuin tähänkin asti.

Mitkä ovat projektin tärkeimmät askeleet seuraavan kahden kuukauden aikana?

Pystytetään demoympäristö, jossa pilottisovelluksen toimintaa voidaan testailla muutenkin kuin kehittäjäryhmän sisäisesti. Testaajaryhmää laajentamalla pyritään saamaan esille asioita, jotka pilotissa on mahdollisesti tähän mennessä jäänyt huomioimatta. Pilottia laajennetaan kattamaan rakennusten lisäksi myös liikenneverkkoaineistoa.

Mitkä ovat projektin tärkeimmät tavoitteet jouluun mennessä?

Edellä mainittujen lisäksi tavoitteena on tuoda paremmin esille pysyvillä tunnuksilla saavutettavia hyötyjä. Tiedot asetetaan saataville Linkitetyn tiedon ideologian mukaisesti RDF-muodossa. Projektissa opitut asiat ja osaaminen välitetään edelleen KMTK-toteutusprojektille.

Mihin asioihin toivoisit saavasin eniten kommentteja tai muuta apua syksyn aikana?

Pilottisovellusta on mahdollista päästä syksyn mittaan testailemaan. Toivoisin innokkaita testaajia mukaan ja antamaan testikokemuksista palautetta!