Pysyvä tunnus: KMTK-tiedot tehokkaasti hyödynnettäviksi

Lääkäriaikaa varatessa hoitaja kysyy soittajalta aina henkilötunnuksen. Täysin saman nimiset henkilöt voivat asua saman katon alla, mutta henkilötunnuksen avulla heidän potilastietonsa pystytään silti erottelemaan toisistaan ja sekaannukset on (ainakin teoriassa) mahdollista välttää. Henkilötunnus säilyy samana koko ihmisen elinkaaren ajan, eikä kukaan saa uudelleen jo "käytettyä" henkilötunnusta, vaikka tunnuksen kantajasta aika jättää.

Kansallisessa maastotietokannassa (KMTK) jokaiselle paikkatietokohteelle annetaan oma "henkilötunnus", jota hankkeessa myös pysyväksi id:ksi kutsutaan. Aivan kuten lääkäri pystyy henkilötunnuksesi tietäessään päivittämään potilastietojasi, pystyy esimerkiksi rakennustiedosta vastaava viranomainen päivittämään tietyn rakennuksen tietoja pysyvään id:hen viitaten KMTK:n ylläpitorajapintapalveluiden kautta.

Helppo silmäiltävyys samoin kuin digiloikka mahdollisia

Pelkän henkilötunnuksen avulla ei kuka tahansa kuitenkaan saa tietoja sen yksilöimästä henkilöstä. Esimerkiksi, jos syötät naapurisi henkilötunnuksen Internet-selaimeen, et saa hänen henkilötietojaan näkyviin. KMTK:ssa ylläpidettävä maastotieto ei ole yhtä arkaluontoista, ja tietoa voi ja tulee tuoda käyttäjien helposti hyödynnettäväksi.

Jos siis syötätkin Internet-selaimeesi naapurisi talon pysyvän id:n, tulisi sinun saada ruudulle rakennuksen sijainti kartalla ja taloon liittyvää avoimesti jaeltavaa ominaisuustietoa, kuten vaikkapa rakennusvuosi sekä 3D-malli.

Keskeistä KMTK-tiedon ja pysyvien id:iden yleisen hyödynnettävyyden näkökulmasta on, että tieto on tarjolla avoimissa rajapintapalveluissa myös muissa kuin standardeissa paikkatiedon siirtoformaateissa. Ihmisluettavan HTML-esityksen lisäksi tieto tulee tarjota Linkitetyn tiedon periaatteiden mukaisesti koneluettavissa RDF-formaateissa.

Ihmisluettavat muodot mahdollistavat tietojen helpon silmäilyn ja koneluettavat muodot aineistojen digiloikan eli aineistoista tehtävät erilaiset analyysit ja niiden yhdistelyn esimerkiksi kohteisiin liittyviin tilastotietoihin.

Linkit päivittyvät automaattisesti

Tarjoamalla paikkatietoa avoimesti ja sellaisessa muodossa, jota voidaan lukea muillakin kuin paikkatieto-ohjelmistoilla, parannetaan merkittävästi tiedon näkyvyyttä ja hyödynnettävyyttä.  Näin siis myös muut kuin paikkatietoalan ammattilaiset voivat hyödyntää KMTK:n tarjoamaa tietoa viittaamalla kohteiden pysyviin id -tunnuksiin.

Esimerkiksi Pasilan asemaa kuvailevaan Wikipedia-artikkeliin voitaisiin aseman pysyvän id:n avulla hakea tietoa KMTK:sta. Remontin valmistuttua ja tiedon päivityttyä KMTK:hon, päivittyisi tieto uuden asemarakennuksen ominaisuuksista automaattisesti myös Wikipedia-artikkeliin.

hen. Wikipedian artikkeleita on linkitetty hakemalla Wikidatan Linkitetyn tiedon SPARQL-rajapinnasta tietoja spatiaalisella haulla.
Espoon Dipoli-rakennus, johon on linkitetty Paikannimirekisterin nimitieto viitaten Dipoli-paikannimikohteen pysyvään id:hen. Wikipedian artikkeleita on linkitetty hakemalla Wikidatan Linkitetyn tiedon SPARQL-rajapinnasta tietoja spatiaalisella haulla.

Toki pysyviä tunnuksia voidaan hyödyntää myös paikkatietoaineistojen keskinäisessä linkittämisessä ja vähentää näin päällekkäistä tiedonkeruuta. Esimerkiksi, jos rakennukseen halutaan liittää tieto rakennuksen nimestä, jota ei alkuperäisessä tietolähteessä ylläpidetä, voidaan pysyvän id:n avulla luoda viittaus paikannimirekisterissä ylläpidettävään rakennuksen nimitietoon. Näin saadaan rikastettua aineiston sisältöä lisäämättä kuitenkaan ylläpitotaakkaa.

Projektin tuloksia saatavilla

KMTK:n pysyvä id -pilottiprojektissa on kuluvana vuonna testailtu käytännössä pysyvien id:iden toteutettavuutta ja toimivuutta. Ketterää sovelluskehitystyötä on tehty viiden hengen scrum-tiimin voimin.

Tulokset vaikuttavat lupaavilta. Pysyvien tunnusten avulla mahdollistetaan tiedon tehokas ylläpito KMTK:ssa ja paikkatietojen linkittäminen ja yhdisteltävyys niin paikkatietosektorin sisäisesti kuin yleisemminkin.

Projektin tuloksista on koottu demovideo. Siinä on esimerkki siitä, miten maastotietokohde saa pysyvän id:n, kun aineisto tuodaan KMTK-alustalle, ja miten pysyvää id:tä voidaan hyödyntää.

Kai Koistinen
Kansallisen maastotietokannan pysyvä ID (KMTK-MaastoID) -projektin vetäjänä

Lisätietoja

Kai Koistinen (etunumi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi)
Projektin esittely
Projektin tilannekatsaus

Lisää uusi kommentti

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.