Usein kysytyt kysymykset (UKK)

Mitä KMTK käytännössä tarkoittaa?

Kansallinen maastotietokanta (KMTK) -ohjelma muuttaa Suomen olennaisimmat paikkatiedot digitaaliseksi ja yhtenäiseksi tietokannaksi. Toisin sanoen digitalisoidaan ja yhdistetään jo olemassa olevat aineistot:

  • Maanmittauslaitoksen maastotietokannan aineistoja
  • kuntien paikkatietoaineistoja
  • muita julkishallinnon ylläpitämiö maastotietoja

keskenään yhteensopiviksi ja kaikkia tietojen käyttäjiä paremman palvelevaksi perustietovarannoksi.

KMTK -ohjelmassa siirrytään yhdessä kuntien, Maanmittauslaitoksen ja muiden paikkatiedontuottajien kanssa paperisesta 2D-maailmasta digitaaliseen 3D-maailmaan. 3D-tietojen määrä kasvaa kun suunnitellut rakennukset ja rakennelmat viedään osaksi KMTK:ta. 3D-tiedonhallinta mahdollistaa esimerkiksi kaupunkimallien muodostamisen.

KMTK-ohjelmassa luodaan yhdessä pelisäännöt ja keinot paikkatietojen digitalisaation läpiviemiseksi. KMTK luo tälle siirtymiselle hyvät edellytykset - ja toisaalta lopuksi ”palkitsee” sillä, että digitaaliset ja kolmiulotteisen mallintamisen mahdollistavat aineistot sopivat keskenään yhteen.

Kansallinen maastotietokanta koostuu maastotietokohteiden lisäksi osoitteista, paikan nimistä, kiintopisteistä, ilmakuvista, korkeusmalleista ja laserkeilausaineistoista sekä mahdollisesti muista maastotietokohteisiin liittyvistä tiedoista.

Mitä hyötyä KMTK:lla tavoitellaan?

KMTK-ohjelma on työkalu toteuttaa siirtyminen kaksiulotteisesta paikkatietojen käsittelystä tämän päivän vaatimuksia vastaavaan kolmiulotteiseen maailmaan.

Toinen keskeinen muutos on, että jokainen kohde saa KMTK:ssa yksiselitteisen tunnisteen. Tunnisteen avulla saadaan kohteesta muutostietoja. Paikkatietoja voidaan myös helposti linkittää muihin tietoihin. Jokaisesta kohteesta on saatavilla tieto sen historiasta.

Digitalisaatio ja automatiikka mahdollistavat työkulkujen nykyaikaistamisen ja tehostamisen. Päällekkäisestä työstä päästään eroon. Asiakastyytyväisyys ja aineistojen käyttö lisääntyvät, kun nykyaikaiset paikkatiedot ovat helposti saatavilla yhdestä paikasta koko maan kattavasti.

KMTK:ssa tavoitellaan toiminnan tehostamista sekä taloudellisia säästöjä.

Yksittäisten kansalaisten hyötynä on turvallisuuden parantuminen pelastustoimen voidessa hyödyntää KMTK:n mukaisia aineistoja yli hallintorajojen. Myös verorahat tulevat tehokkaampaan käyttöön.

Kansallisella maastotietokannalla vahvistetaan paikkatietojen roolia valtakunnallisena perustietovarantona. Kattavasti saatavat tarkat ja yhtenäiset paikkatiedot lisäävät ja parantavat esimerkiksi analyysipohjaista päätöksentekoa sekä erilaisia liiketoimintamahdollisuuksia.

Kuntarajat ylittävä aluesuunnittelu helpottuu yhtenäisen maastotiedon ansiosta. Myös liikenteen ja logistiikan muutokset tarvitsevat toteutuakseen entistä tarkempaa ja yhtenäistä paikkatietoa.

Mitä KMTK käytännön toteutuksen kannalta tarkoittaa?

Tarkoituksena ei ole luoda uusia velvollisuuksia tai kehittää kokonaan uusia paikkatietoja. Kansallisen maastotietokannan idea on digitalisoida ja yhtenäistää niitä tietoja, joita eri tiedontuottajat keräävät ja ylläpitävät jo nyt. KMTK perustuu hajautettuun tietojen keräämiseen ja ylläpitoon.

Eri osapuolet keräävät ja ylläpitävät paikkatietoaineistoja sellaisessa muodossa, että ne ovat KMTK-yhteensopivia ja siten keskenään yhteensopivia. Osapuolia ovat siis Maanmittauslaitos ja kunnat sekä muut tiedontuottajat.

Hajautetusti tuotettuja tietojakootaan yhteen, KMTK-koordinaattorin (todennäköisesti Maanmittauslaitos) ylläpitämälle KMTK-alustalle. Alusta tekee aineistoille laaduntarkastuksen ja muokkaa niistä keskenään yhteensopivia. Alustaan liitetyistä palveluista loppukäyttäjät saavat avoimet aineistot helposti käyttöönsä koko maan kattavasti yhteensopivina ja laatutarkastettuina.

Mitä hyötyä kunnalla tai muulla tiedontuottajalla on KMTK:hon liittymisestä?

Päällekkäisestä työstä tiedonkeruussa ja tietopalvelukanavien ylläpidossa voidaan luopua, kun maastotietojen keruun ja käsittelyn toimintatavat ja -mallit on valtakunnallisesti määritelty ja käytössä.

KMTK tullaan rakentamaan avoimeen lähdekoodiin perustuvaksi järjestelmäksi, jolloin sen kehittämiseen voivat osallistua useat eri yritykset. Näin vältetään ohjelmalisenssimaksut sekä mahdollinen toimittajariippuvuus. KMTK:hon liittyminen tai tietojen ylläpito KMTK:ssa ei maksa yksittäiselle tiedontuottajalle mitään.

KMTK ylläpitää kansallista ilmakuvausohjelmaa sekä koko maan kattavaa laserkeilaushanketta. Yhteishankintojen volyymietu tuo suoria säästöjä sekä aineistohankinnoissa, laatukontrollissa että tietojärjestelmäpuolella.

Henkilöresursseissa säästetään, kun erilaisista manuaalisista aineistosiirroista ja tietomallimuunnoksista järjestelmien välillä voidaan luopua. Toimijat voivat keskittyä omaan ydinosaamisensa.

KMTK-ohjelmassa tutkitaan erilaisia tapoja, joilla kuntien kantakartta-aineistoja voidaan jatkossa mahdollisimman kustannustehokkaasti kerätä ja ylläpitää. Ohjelman tuottamat tulokset ovat vapaasti käytettävissä.

Esimerkiksi kunnan sisällä eri työkuluista tulevat aineistot, kuten osoite- ja muut maastotiedot, voidaan koota samaan järjestelmään. Järjestelmä tekee aineistoille automaattisen laaduntarkastuksen ja muokkaa niistä keskenään ja muihin aineistoihin yhteensopivat.

KMTK toteuttaa lisäksi Inspire-direktiivin vaatimukset, joten yksittäisen tiedontuottajan ei tarvitse erikseen huolehtia omien aineistojensa Inspire-mukaisuudesta.

Mitä eri tiedontuottajilta odotetaan?

KMTK-ohjelman projekteissa määritellään yhdessä osapuolien kanssa Kansallisen maastotietokannan tietosisältöön ja teknisiin yksityiskohtiin liittyviä asioita, kuten mitkä ovat nykyisin olennaisia kohteita, joiden tulee näkyä maastotietokannassa, ja miten näitä tietoja on kustannustehokkainta kerätä ja ylläpitää.

Kaikilta tiedontuottajilta toivotaan aktiivista osallistumista ja kommentointia ohjelman edetessä, jotta yhteinen Kansallinen maastotietokanta muodostuisi heti alkujaan mahdollisimman toimivaksi ja kaikkia hyvin palvelevaksi järjestelmäksi.

Vuoden 2018 alusta lähtien KMTK-järjestelmä on valmiudessa vastaanottaa ensimmäistä tietojoukkoa eli rakennuksia, rakennelmia ja osoitteita.

Vaatiiko KMTK tiedontuottajilta rahaa tai muita resursseja?

KMTK-ohjelma tuottaa tarvittavat tieto- ja laatumallit, joiden mukaisina paikkatietojen digitalisointi voidaan tehdä. Siirtyminen virtuaaliseen ja kolmiulotteiseen paikkatietoon kannattaa tehdä KMTK-ohjelmassa yhdessä eri tiedontuottajien kanssa sovitun mukaisesti, jotta ohjelmasta saa kaiken hyödyn irti.

Aineistojen digitalisointi vaatii joko omaa resurssointia tai työn teettämistä ostopalveluna. Työn määrä riippuu tiedontuottajan aineistojen alkuperäisestä tietomallista ja laajuudesta.

Tarvittava resurssointi ja kustannus ovat pääosin kertaluonteisia. Joissakin tapauksissa voivat KMTK:n muunnokset aiheuttaa jatkossakin kustannuksia muiden tietojärjestelmien tapaan, mutta toisaalta resursseja vapautuu aineistomuunnosten tekemisestä ja järjestelmäylläpidosta.

Lisäksi yhteistyö eri toimijoiden kanssa aineistojen ajantasaistuksessa ja ylläpidossa helpottuu yhteisten toiminta- ja tietomallien myötä.

Velvoittaako KMTK johonkin?

KMTK perustuu kaikkien tiedontuottajien vapaaehtoisuuteen.

KMTK-ohjelmassa on työpaketti nimeltä Yhteistyömallit. Sen tehtävänä on valmistella ehdotus siitä, millaisia sopimuksia KMTK:ta varten mahdollisesti tarvitaan eri toimijoiden välille ja miten Kansallista maastotietokantaa hallinnoidaan ja kehitetään jatkossa.

Miten Kansallinen maastotietokanta käytännön tasolla toimii?

KMTK:n perusidea näkyy alla olevassa kuvassa:

Alihankkijoilla kuvassa tarkoitetaan pääosin yrityksiä, jotka tuottavat aineistoja Tuottajille. Tuottajilla tarkoitetaan eri maastotietojen kerääjiä ja ylläpitäjiä, kuten kuntia ja Maanmittauslaitosta.

Maanmittauslaitoksella on todennäköisesti myös KMTK-koordinaattorin rooli eli tiedontuottajien aineistojen yhteen kerääjän ja jakelijan rooli.

Tiedontuottajat tuottavat KMTK-yhteensopivia aineistoja. Ne siirtyvät KMTK-koordinaattorin ylläpitämälle alustalle.

Alusta tekee aineistolle automaattisen laatu- ja yhteensopivuustarkastuksen samoin kuin mahdolliset yleistystoimenpiteet. KMTK-kohteille luodaan pysyvä yksilöivä tunnus (Id-tunnus), jonka avulla historiatietojen hallinnointi ja tietojen yhdistely mahdollistuvat.

Millä aikataululla KMTK etenee?

KMTK-ohjelma mahdollistaa siirtymisen uuteen paikkatietojen hallintamalliin, jossa esimerkiksi nykyisestä kuntien kaksiulotteisesta kantakartasta voidaan luopua ja KMTK:n tietojen avulla voidaan tehdä erilaisia digitaalisia tuotteita.

Ensimmäisessä vaiheessa siirretään rakennus- ja osoitetiedot sekä niiden ylläpito osaksi KMTK:ta. Tietomallityötä viedään eteenpäin teemoittain siten, että jatkossa KMTK-järjestelmään liittynyt kunta saa sieltä tarvitsemiansa digitaalisia tuotteita esimerkiksi kaavoituksen ja suunnittelun tarpeisiin.

Kunnan omissa prosesseissaan tuottamat tiedot saadaan valtakunnallisesti kaikkien käyttöön.

Kunnat ovat aloittaneet jo oman uudistustyönsä. KMTK-ohjelma tekee tarvittavat rajapinnat, joiden avulla kuntien tiedot voidaan liittää osaksi KMTK:ta. Kukin kunta vastaa silti omista tietojärjestelmistään ja kustannuksistaan. KMTK-ohjelmassa ei ole tarkoitus muuttaa valtion tai kunnan vastuita.

KMTK koostuu useista projekteista ja työpaketeista. Työtä näissä tehdään ketterien mallien mukaisesti eli kokeillen ja testaten sitä mukaa kun asioita saadaan edistettyä. Tämän toimintamallin vuoksi aikataulut elävät ja tarkentuvat sitä mukaa kun ohjelman eri osia saadaan valmiiksi.

Mitkä ovat KMTK:n suurimmat kipupisteet - voiko joku asia kaataa KMTK-ohjelman?

Yhteiskunnalliset tekijät

Mukana on lukuisia toimijoita, joiden sisäisiin toimintoihin KMTK:lla on vaikutusta, joten ohjelman laajuus aiheuttaa jo omat toiminnalliset ja viestinnälliset haasteensa.

Suurin ryhmä ovat kunnat, joiden toimintaympäristöä muokataan parhaillaan voimakkaasti mm. maakuntauudistuksessa. Kunnat ovat myös maastotietoaineistojen tuottajina hyvin heterogeeninen joukko. Kuntien edellytykset ja tarpeet ylläpitää maastotietoaineistoja vaihtelevat suuresti joten kuntien valmius ryhtyä toteuttamaan KMTK:n vaatimia toimenpiteitä vaihtelee suuresti. Lisäksi osa kunnista katsoo, ettei KMTK:sta ole niille riittävästi hyötyä.

Kuitenkin on epätodennäköistä, että kuntien erilaiset mahdollisuudet tai halu osallistua KMTK-ohjelmaan aiheuttaisivat muuta kuin viivästymistä KMTK:n koko maan kattavuuteen. Rohkaisevia esimerkkejä on olemassa Tanskassa ja Hollannissa. Molemmissa on toteutettu vastaavanlaiset hankkeet vapaaehtoisuuden pohjalta ja molemmissa osallistuvia kuntia on ollut lopulta maan kattavasti. Vastaavanlainen hanke on aloitettu myös Ruotsissa.

Teknisluonteiset tekijät 

KMTK-ohjelmassa on myös runsaasti teknisiä yksityiskohtia, jotka on pystyttävä ratkomaan ennen kuin maastotietoja voidaan siirtää KMTK:hon. Tekninen kehittäminen ei toki lopu, vaan jatkuvaa parannusta järjestelmätasollakin tehdään koko KMTK:n elinkaaren ajan.

Monet asiat ovat ohjelman ketterän luonteen vuoksi vielä kysymysmerkkejä, kuten mikä on helpoin ja kätevin tapa tehdä konversio KMTK:hon ja miten se käytännön teknisenä ratkaisuna toteutetaan.

KMTK-ohjelmassa on jo nyt mukana monia paikkatieto- ja tietotekniikan yrityksiä, joiden kanssa teknisluonteisia haasteita ratkotaan yhdessä. Tärkeää asiantuntija-apua saadaan myös Kuntaliitosta. Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta (entinen Geodeettinen laitos) KMTK saa paikkatietoalan huippuosaamista ja Maanmittauslaitoksen tietopalvelukeskuksesta teknistä tukea.

Kaikkia KMTK-ohjelman kipupisteitä ei varmasti vielä edes osata ennakoida, mutta ohjelmaan osallistuvilla on syvä luottamus siihen, että ongelmat ratkotaan yhdessä.

Miten KMTK-ohjelmasta saa lisää tietoa ja miten siihen pääsee mukaan?

KMTK-ohjelmaan voi liittyä mukaan joko aktiivi-, kommentointi- tai seuraajajäsenenä.

Seuraajajäsenelle lähetetään KMTK-uutiskirjeet, kutsuja ohjelman seminaareihin, työpajoihin ja muihin tapahtumiin sekä tietoja tapahtumista, joissa KMTK-ohjelmaa esitellään.

Kommentoijajäsen seuraa aktiivisesti jotain projektia tai työpakettia ja osallistuu projektin tulosten kommentointiin.

Aktiivijäsen osallistuu aktiivisesti omalla työpanoksellaan KMTK-ohjelman toimintaan. Hän on mukana oman organisaationsa edustajana esimerkiksi ohjelman projektien tai työpakettien työssä. 

Kommentoija- ja aktiivijäsenyydestä sovitaan tapauskohtaisesti. Seuraajajäseneksi riittää ilmoittautuminen.

Ilmoittautua voi osoitteessa http://kmtk.maanmittauslaitos.fi/osallistu

KMTK-ohjelmasta voi lähettää kysymyksiä, risuja ja ruusuja myös sähköpostitse osoitteeseen

Kmtk[ät]maanmittauslaitos.fi