Valkoiset alueet pois kartoista

Kansallinen maastotietokanta (KMTK) -hankkeen Maasto-työpajassa 20.9.2016 suunniteltiin, miten maanpeitteisyyttä ja maankäyttöä tulisi kuvata tulevassa Kansallisessa maastotietokannassa.

Työpajan yli 30 osallistujaa olivat yksimielisiä siitä, että nykyiseen Maanmittauslaitoksen maastotietokantaan verrattuna uudessa Kansallisessa maastotietokannassa ”valkoisista alueista” tulee päästä eroon. Valkoiset alueet tarkoittavat nykyisin pääosin metsäalueita. Ne eivät maastotietokannassa ole alueellisesti rajattuja yksittäisiä metsäkohteita, vaan ”tyhjiä alueita” joiden puustoa kuvataan puustoa merkkaavilla karttamerkeillä.

Maasto-työpajassa oli edustus useasta julkishallinnon ja yksityisen sektorin organisaatiosta. Ennen ryhmätöitä esittäydyttiin ja kerrottiin kunkin organisaation ajatuksia KMTK-hankkeesta.
Maasto-työpajassa oli edustus useasta julkishallinnon ja yksityisen sektorin organisaatiosta. Ennen ryhmätöitä esittäydyttiin ja kerrottiin kunkin organisaation ajatuksia KMTK-hankkeesta.

Kansallisen maastotietokannan kohteet suunnitellaan yhdessä

Kansallinen maastotietokanta on laaja hanke, jonka tarkoituksena on digitalisoida ja yhtenäistää olennaisimmat maastotiedot: kuntien kantakartat, maastotietokanta ja muiden tiedontuottajien tuottama paikkatieto. Hanke toteutetaan yhteistyössä kuntien ja muiden julkishallinnon organisaatioiden sekä yksityisen sektorin edustajien kanssa.

Sitä, mitä kohteita uudessa Kansallisessa maastotietokannassa on ja miten ne siinä kuvataan, mietitään yhdessä eri tiedontuottajien kanssa pidettävissä työpajoissa.

Maasto-teemaan olivat ennen työpajaa pureutuneet Suomen ympäristökeskuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Maanmittauslaitoksen asiantuntijat. He olivat työstäneet esimerkin siitä, millainen Kansallisen maastotietokannan maanpeitettä kuvaava tieto voisi olla.

n mukaisessa maasto-teemassa päästään enistä tarkempaan viheralueiden ja maaperän vedenläpäisevyyden suunnitteluun. Ehdotuksen mukainen maanpeitettä kuvaava tieto on tuotettu hyödyntämään Maanmittauslaitoksen laserkeilaus- ja ilmakuva-aineistoja.
Kuvassa on vasemmalla MML:n peruskartan mukainen kuvaus rasterirajapinnasta ladattuna. Oikealla puolella on ehdotus siitä, miten maanpeitteisyys voitaisiin kuvata Kansallisessa maastotietokannassa. KMTK:n mukaisessa maasto-teemassa päästään entistä tarkempaan viheralueiden ja maaperän vedenläpäisevyyden suunnitteluun. Ehdotuksen mukainen maanpeitettä kuvaava tieto on tuotettu hyödyntämällä Maanmittauslaitoksen laserkeilaus- ja ilmakuva-aineistoja.

Maanpeite ja maankäyttö ovat tärkeitä teemoja Kansallisessa maastotietokannassa

Maanpeitteisyys kertoo, onko tietty alue esimerkiksi asfaltoitua, nurmikkoa tai metsää. Maankäyttö kertoo sen, millaista ihmisen toimintaa tietyllä alueella harjoitetaan, esimerkiksi onko kyseessä asuin- vai teollisuusalue ja onko metsä talouskäyttöistä vai suojeltua.

Maasto-työpajassa todettiin, että nämä teemat tulee pitää erillään. Maanpeitteisyys on alueellisesti rajattua. Siinä Kansallisessa maastotietokannassa tavoitellaan 100:n prosentin peittävyyttä eli päästäisiin eroon ”valkoisista alueista”.

Maankäyttö-teemassa sen sijaan voidaan ylittää sadan prosentin raja: monilla rakennuksilla ja alueilla on useita käyttötarkoituksia - esimerkkinä asuinrakennukset, joiden kivijalassa on kauppoja.

Työpajassa ideoitiin myös mahdollisuutta hyödyntää joukkoistamista täydentämään Kansallisen maastotietokannan maankäyttö-teemaa. Lisäksi työpajassa keskusteltiin muun muassa laserkeilausaineistojen ja metsien inventointitietojen hyödyntämisestä maanpeitteisyyden ja -käytön määrittelyssä.

Ota kantaa!

Miten sinun mielestäsi Kansallisessa maastotietokannassa maanpeitteisyyttä ja maankäyttöä tulisi kuvata ja luokitella?

Kansallinen maastotietokanta -hankkeen jäsenet toivovat mielipiteitä maasto-teeman jatkotyöstämisen edistämiseksi.

Maasto-työpajassa pidetyt esitykset ja yhteenveto ovat luettavissa Kansallinen maastotietokanta -hankkeen Internet-sivuilla.

Maasto- ja muita Kansallisen maastotietokannan teemoja työstetään KMTK-Kohdemallit-nimisessä työpaketissa.

Työpajassa syntyneitä ajatuksia voit kommentoida esimerkiksi sivuston kommentointikentässä tai lähettämättä sähköpostia KMTK-hankkeelle osoitteeseen: kmtk[ät]maanmittauslaitos.fi.

Lisätietoja

KMTK-Kohdemallit-työpaketin vetäjä Ulla Pyysalo ja KMTK-hankkeen vetäjä Antti Jakobsson.

Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi[ät]maanmittauslaitos.fi.

Lisää uusi kommentti